Turhautuminen remonttifirman etsimiseen on saanut 18 prosenttia asunnonomistajista luopumaan koko remontista

Kun pitää ryhtyä remppaan, naisista 7 prosenttia soittaa ensiksi isälleen

  • Liki joka kolmas asunnonomistaja on turhautunut sopivan remonttifirman etsimiseen. 18 prosenttia on jättänyt koko remontin sikseen turhautumisen takia.
  • Yleisimmät hankaluudet remonttifirmojen kanssa ovat hinnasta, aikataulusta ja tavoitellusta lopputuloksesta sopimukseen pääseminen, sopivat remonttifirman löytäminen ja kolmantena aikataulun pettäminen.
  • Vaikeimmaksi remonttifirman löytämisen kokevat pääkaupunkiseutulaiset. Vähiten hankalaksi itäsuomalaiset.
  • Kun suomalainen ryhtyy remonttiin, 22 prosenttia soittaa ensiksi kaverilleen. Naisista 7 prosenttia soittaa ensin isälleen – miehistä 2 prosenttia.
  • Eniten tarvetta on tällä hetkellä maalaamiselle. 47 prosenttia asunnonomistajista kaipaa sellaista.
  • Tiedot selviävät Remppatorin helmikuussa teettämän tutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen vastasi 1000 18–75-vuotiasta asunnonomistajaa. Puolet on naisia, puolet miehiä.

 

Suomalaisista asunnonomistajista 80 prosenttia ei ole tehnyt remonttia ilman palkattua apua. Silti moni tuntee haasteita yhteistyössä remonttifirmojen kanssa. Yleisin hankaluus remonttifirmojen kanssa toimimisessa on hinnasta, aikataulusta ja tavoitellusta lopputuloksesta yhteisymmärrykseen pääseminen. 2. yleisin hankaluus on sopivan remonttifirman löytäminen. Aikataulun pettäminen on 3. tavanomaisin hankaluus, tyytymättömyys lopputulokseen 4. tavanomaisin. Viidentenä tulee kanssakäyminen firmojen kanssa.

– Liki joka kolmas asunnonomistaja on turhautunut sopivan remonttifirman etsimiseen. Heistä, jotka ovat turhautuneet remonttiammattilaisen etsintään, 58 prosentilla on koko remontti jäänyt sikseen, Remppatorin palveluasiantuntija Essi Niskanen kommentoi.

Kaikista asunnonomistajista siis 18 prosenttia on luopunut remontointiaikeista siksi, että sopivan remonttifirman etsiminen on osoittautunut liian turhauttavaksi.

Tiedot selviävät Remppatorin helmikuussa tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän tutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen vastasi 1000 ihmistä. Vastaajat ovat 18–75-vuotiaita suomalaisia asunnonomistajia. Vastaajista on naisia puolet ja miehiä puolet.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset remontoivat vuonna 2022 asuntojaan keskimäärin 422 miljoonalla eurolla per kuukausi. 42 prosenttia asunnonomistajista sanoo, että tämänhetkinen yleinen taloustilanne ei ole vaikuttanut heidän aikomuksiinsa remonttien suhteen.

 

Äideille ei soitella

45 prosenttia remontoijista aloittaa ammattiavun etsimisen googlettamalla. 22 prosenttia soittaa ensiksi kaverille. Naisista 7 prosenttia soittaa ensiksi isälleen – miehistä 2 prosenttia. Äideille ei soiteta ensimmäisenä käytännössä lainkaan.

Halu palkata ammattilainen kasvaa iän karttuessa. Seniorit palkkaavat nuorempia useammin ammattilaiset tekemään remontteja. Yli 62-vuotiaista 60 prosenttia luottaa remonttiasioissa ammattilaisen apuun.

– Vaikeimmaksi sopivan remonttifirman löytämisen kokevat suomalaisista pääkaupunkiseutulaiset. Heistä 64 prosenttia mieltää hankalaksi. Koko kansasta vastaava prosentti on 54. Muualla Etelä-Suomessa prosentti on 56. Vähiten hankalaksi asian kokevat itäsuomalaiset. Heistä yli puolet, 54 prosenttia, näkee osuvan ammattiavun löytämisen helpoksi, Niskanen kertoo.

Mitä pienempi paikkakunta on, sitä helpommin osaamisen jäljille pääsee soittamalla isälle tai kaverille. Sen sijaan isoissa kaupungeissa valinnanvaraa on paljon, mutta ei välttämättä ole samalla tavalla yhteisöllisyyttä. Siten päädytään heinäsuovaan, jossa googletus tarjoaa 30 remonttifirmaa.

– 9 prosenttia remontoijista käyttää palvelusivustoja, jotka on tarkoitettu remonttifirmojen löytämiseen, Niskanen toteaa.

 

Nyt on eniten tarvetta maalaamiselle

57 prosenttia asunnonomistajista suunnittelee tekevänsä asuntoonsa tai taloonsa jonkinlaisen remontin tänä vuonna.

– Eniten tarvetta on tällä hetkellä maalaamiselle. 47 prosenttia asunnonomistajista kaipaa sellaista. Toiseksi yleisimmin nähdään tarvetta kylpyhuoneen ehostamiselle. 31 prosenttia omistajista sanoo niin. Kylpyhuoneremontit tapaavatkin olla Suomessa yleisin remontti. Niitä tehdään Tilastokeskuksen mukaan yli miljardilla eurolla vuodessa, Niskanen kertoo.

 

Kannattaa hyödyntää tilaajavastuulaki

Yksi työkalu ammattilaisen valitsemisen avuksi on Luotettava Kumppani -palvelu. Luotettava Kumppani -palveluun kuuluva yritys näyttää avoimesti tilaajavastuulain mukaiset tietonsa ja osoittaa hoitavansa lain velvoitteet. Kuluttajalle hyödyllistä tietoa yrityksestä on muun muassa ennakkoperintärekisteriin kuuluminen, joka on edellytyksenä esimerkiksi kotitalousvähennyksen saamiseen. Luotettava Kumppani -yrityksiä kannustetaan liittämään omat tilaajavastuulain mukaiset tietonsa jo myyntiehdotuksiinsa. Remppatorissa on Luotettava Kumppani -merkintä yrityksen yhteydessä merkkinä palveluun kuulumisesta.

Luotettava Kumppani -palvelua ylläpitää Vastuu Group. Remppatori on syventänyt yhteistyötä Vastuu Groupin kanssa tänä vuonna. Luotettava Kumppani -palveluun kuuluu yli 74 000 suomalaisyritystä.

– Luotettava Kumppani on hyvä esimerkki uusista työkaluista, joilla helpotetaan asunto-omaisuuden kunnostamista. Luotettavien ammattilaisten löytämisen ja sopimusten neuvottelemisen ei tarvitse olla vaivalloista tai aikaa vievää. Haasteet ovat arkisia, ratkaisut voivat olla myös, Niskanen päättää.

Remppatori on suomalainen verkkopalvelu, jonne voi syöttää kuvauksen tarpeestaan ja remontoinnin ammattilaiset ottavat yhteyttä ilmoituksen perusteella. Palvelua käyttää yli 8000 yritystä ympäri Suomen. Remppatorin tuoreen tutkimuksen vastaajista 12 prosentilla vuositulot ovat 0–20 000 euroa, 36 prosentilla 20 000–40 000 euroa, 28 prosentilla 40 000–60 000 euroa ja 13 prosentilla 60 000–80 000 euroa. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavia on 5 prosenttia vastaajista.

 

Lisätietoja:
Essi Niskanen
palveluasiantuntija, Remppatori
+4794801271
essi@schibsted.com

Remember Me