Sähkön hinnan voimakkaat heilahtelut, energiakriisin opit ja kireät pakkasjaksot ovat saaneet monet suomalaiset pohtimaan omaa varautumistaan. Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen (TSY) tilaaman Puunlämmityskäyttötutkimuksen (2025) mukaan puulämmitys on yhä merkittävä osa suomalaisten kotien energiaratkaisuja.
Riippumattoman Taloustutkimus Oy:n toteuttama valtakunnallinen Puunlämmityskäyttötutkimus 2025 osoittaa, että puulämmityksen merkitys korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. Kun energian hinta vaihtelee ja sähköverkon toimintavarmuus herättää kysymyksiä, kotitalouden oma lämmönlähde tuo konkreettista turvaa.
Puulämmitys voi tuoda merkittäviä säästöjä
Polttopuun hinnan arvioitiin tutkimusajankohtana olleen noin 70–100 euroa kuutiometriltä, mikä vastaa noin 0,07–0,09 euroa kilowattitunnilta. Samaan aikaan pörssisähkön hinta on viime vuosina yksittäisinä huipputunteina noussut moninkertaiseksi.
Pieni omakotitalo voikin säästää puulämmityksellä arviolta 1 400–1 900 euroa vuodessa verrattuna sähkölämmitykseen. Tarkka säästö riippuu talosta, tulisijasta ja sähkösopimuksesta, mutta potentiaali on merkittävä. Energiakriisin aikana 41 prosenttia takallisista omakotitaloista lisäsikin tulisijan käyttöä.
– Pörssisähkön hinnanheilahtelut ovat keskeinen syy puulämmityksen suosion kasvuun. Tulisijan avulla voi säästää huomattavia summia kovien hintapiikkien aikana, sanoo Valmistuli Oy:n toimitusjohtaja ja TSY:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Sivula.
Puulämmitys parantaa kotien ja koko Suomen huoltovarmuutta
Puulämmityksellä on myös tärkeä rooli huoltovarmuudessa. Puulämmitys toimii hajautettuna ja sähköverkosta riippumattomana lämmönlähteenä, sillä jokainen tulisija on kuin pieni oma lämpövoimala.
Tutkimuksen mukaan puulämmitys vastaa noin 15,3 terawattitunnista kansallisesta energiantarpeesta vuodessa, ja kotitalouksien puuvarastot muodostavat arviolta 6,6 terawattitunnin lämpöreservin. Puulämmitys liittyy siis Suomen kokonaisturvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen, sillä se vahvistaa kansallista varautumista tilanteissa, joissa energia-infraan kohdistuu häiriöitä tai uhkia.
– Jos sähkökatko pitkittyy pakkasjakson aikana, riskinä ei ole vain kylmyys. Putket voivat jäätyä ja talon rakenteet vaurioitua. Tulisija pitää talon lämpimänä ja asumiskelpoisena, minkä lisäksi sen avulla voi lämmittää vettä ja valmistaa ruokaa, Sivula muistuttaa.
Puulämmitys on kehittynyt – päästöt vähentyneet merkittävästi
Puulämmityksen ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat ovat myös kehittyneet. Tutkimuksen mukaan modernit tulisijat tuottavat jopa noin 50 prosenttia vähemmän pienhiukkasia ja noin 70 prosenttia vähemmän hiilimonoksidia kuin 1990-luvun mallit. Taustalla ovat tiukentuneet päästövaatimukset ja niiden myötä kehittynyt palamistekniikka.
– Turvallinen ja tehokas puulämmitys edellyttää oikeita käyttötapoja: tulisija tulee nuohota säännöllisesti, polttaa vain puhdasta ja kuivaa puuta sekä noudattaa valmistajan ohjeita, Sivula muistuttaa.
Lisätietoja:
Tuli- ja savupiippuyhdistys
Ilkka Sivula
hallituksen puheenjohtaja
ilkka.sivula@valmistuli.fi
044 346 9546