Tuore raportti antaa ymmärtää, että radonongelma on helpottunut. Asiantuntijan mukaan totuus on toinen: keuhkosyöpäriskiä kasvattava radon on yhä merkittävä terveysriski Suomessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan radonaltistukset ovat vähentyneet. Ministeriön raportin mukaan radonkorjauksia tehtiin noin 1 000 asuntoon vuosien 2019—2023 aikana. Susteran radonliiketoiminnan päällikkö Mikko Näpän mielestä luvut ovat pahasti alakanttiin.
”Pelkästään Susteralla on tehty vuosittain 150–200 radonkorjausta. Se, että radonkorjauksia tehdään noin paljon, kertoo, että radon on Suomessa edelleen merkittävä ongelma. Tilanne ei siis ole niin hyvä kuin raportti olettaa”, Näppä sanoo.
Sustera on radonalan suurin toimija. Yritys tekee sekä radonmittauksia että -korjauksia.
Radonia ei voi aistia, joten se tulee mitata
Radon on näkymätön, hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu. Aine kulkeutuu kodin tai työpaikan sisäilmaan maaperästä, kuten rakenteiden raoista ja läpivienneistä.
”Radon aiheuttaa ihmisille pitkän aikavälin altistuksella esimerkiksi keuhkosyöpää, joten se tulee ottaa vakavasti. Toimia sen ehkäisyyn tarvitaan yhä lisää.”
Sisäilman radonpitoisuus saadaan selville vain mittaamalla.
”Radonmittauskausi alkoi juuri. Mittaukset tulee suorittaa syys-toukokuun välisenä aikana, jotta tulokset ovat luotettavia.”
Suomessa on yli kaksikymmentä radonpalvelutarjoajaa
Toisin kuin radonmittaus, radonkorjaus voidaan toteuttaa mihin vuodenaikaan tahansa. Korjaustavan ratkaisee esimerkiksi rakennustyyppi, ilmanvaihto, maaperän olosuhteet ja muut rakennuksen ominaisuudet. Yleisin radonkorjaustapa on alapohjan alipaineistus.
STUKin mukaan Suomessa on 26 yritystä, jotka tarjoavat radonpalveluita tai muita alaan liittyviä palveluita.
Lisätietoja:
Mikko Näppä
Liiketoimintapäällikkö; radon
mikko.nappa@sustera.com
+358 50 433 0523
www.sustera.fi