Lämpöpumpuilla huippu vuosi. Myynti hipoi jo 100 000 pumppua. Miljoonan pumpun rajapyykki rikki.

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98.000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.  Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo yli 4 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.  Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksen tekoa on toki helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus.

Kasvua kaikissa lämpöpumpputyypeissä.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2019 98.000 kappaletta, mikä oli reilut 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 79.000, maalämpöpumppujen 9000, ilma-vesilämpöpumppujen 6000 ja poistoilmalämpöpumppujen 4000 kpl. Kaikkien lämpöpumpputyyppien myyntimäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Koska toimitettujen lämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi vieläkin enemmän. Lämpöpumppumyynnin arvo kuluttajahinnoin oli yli 600 miljoonaa euroa viime vuonna.  Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna – toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

Pientalojen uudisrakentajista 70-80 % päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai sitten poistoilmalämpöpumppuun. Noin 8000 öljykattilaa vaihtuu vuosittain maalämpöön tai ilma-vesi lämpöpumppuun. Vaihtomäärä on toki vielä harmittavan pieni, vaikka lämpöpumppulämmityksen siirtymisen kannattavuus talonomistajalle on erinomainen.  Useimmiten tähän ympäristötekoon sijoitetun pääoman tuotto on yli 10%. Öljy tupruaa vielä noin 150.000 talon piipusta. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle. Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa ja myös vapaa-ajan asunnoissa.  Ilahduttavaa on myös, että sekä isoille ilma-ilma että ilma-vesilämpöpumpuille on alkanut löytyä markkinasauma mm. teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo useaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a. Yli 30.000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.

Uudet liiketoimintamallit ovat jalkautuneet alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että rakennuksen lämpöpumppuinvestoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta ja yhtiövastikkeesta.

Lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on erinomainen. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala työllistää jo 3000 – 5000 henkilöä.  Myös Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa. 

Ehkä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin noin 500 MW lisää. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää hukka- tai ympäristön energiaa.

Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi , toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, [email protected].

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
Rakenna, Remontoi, Sisuta- Digilehti

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat lukea ilmaiseksi kaikki julkaisut ja verkkosivujen sisällön.

Tulevat tapahtumat

jokioinen_banneri

Woodio_banneri_140x198px

Vallox_banneri_140x250px

Vesivek_banneri

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.