Fiksu tekniikka on vähentänyt veden kulutusta Suomessa

Tuoreen tutkimustiedon mukaan veden kulutus suomalaisissa kotitalouksissa on edelleen laskemassa vuoden 1977, 1999 ja 2011 tutkimuksiin verrattuna. Suotuisan kehityksen taustalla ovat pääasiassa erilaiset fiksut tekniset ratkaisut, mutta myös osa kuluttajista on järkevöittänyt veden käyttötapojaan.

‒ Veden kulutusta on vähentänyt muun muassa veden virtaamaa vähentävä teknologia, vettä säästävät suihkupäät ja hanat sekä vettä säästävät kodinkoneet. Turhaa veden kulutusta vähentää myös kulutukseen perustava laskutus, joka laskee vedenkulutusta jopa 20 prosenttia, kertoo tutkimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta, joka vastaa tutkimusosuudesta viime syksynä käynnistyneessä yhteishankkeessa.

Veden käyttötavat pääosin kohtuullisia

Kestävä vedenkäyttö -kyselyn mukaan suihkussa käyntimäärät ja muut vedenkäyttökerrat eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoteen 1999 verrattuna. Pääosin käyttötavat vaikuttavat kyselyn perusteella kohtuullisilta.  Silti yllättävän moni, yli 80 prosenttia huuhteli astiat ennen konepesua ainakin joskus. Reilut puolet vastaajista oli tehnyt vettä säästäviä toimenpiteitä.

‒ Tuloksissa ilahdutti se, että reilut puolet vastaajista oli tehnyt aktiivisesti toimia veden säästämiseksi. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmäksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita, ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita, sanoo yhteishanketta vetävä johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta.

Muina säästötoimina mainittiin muun muassa verkoston vedenpaineen lasku, sadeveden käyttö sekä suihkussa käyntien ja saunomiskertojen vähentäminen.

Kyselyyn saatiin 2 543 vastausta. Suurin osa, lähes 80 prosenttia vastaajista oli 1‒2 henkilön talouksia. Noin 96 prosenttia asui omistusasunnossa ja yli 80 prosenttia asui omakotitalossa. Asuntokohtainen vesimittari ja veden kulutukseen perustuva laskutus oli yli 80 prosentilla vastaajista.

Vuorokaudessa vettä kuluu keskimäärin yli 110 litraa per henkilö 

Vuoden 1977 tutkimuksessa vedenkulutus oli 155 l/hlö/vrk (Wartiovaara) ja Lauri Etelämäen tutkimuksessa 1999 kulutukseksi saatiin 116 l/hlö/vrk (pieni aineisto 30 taloutta). Talokeskuksen vuoden 2011 tutkimuksen kulutus oli lähempänä vuoden 1977 tuloksia. Nyt tehdyn kyselyn mukaan vedenkulutus oli keskimäärin reilut 110 l/hlö/vrk.

‒ Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain. Kolmella neljäsosalla vedenkulutus oli 50‒150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa, Minna Kuusela toteaa.

Tuloksiin vaikuttaa se, että kyselyyn vastaajat ovat todennäköisesti niitä henkilöitä, jotka kiinnittävät huomiota vedenkulutukseen. Hankkeessa vedenkulutusta seurataan myös muilla menetelmillä ja kyselyn tuottamia tietoja korjataan näiden perusteella.

Hanke on käynnistynyt syksyllä 2019, ja se jatkuu vuoteen 2021 asti. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Oras Oy, Vercon Oy, Koka Oy, Envera Oy, Uponor Suomi Oy, Espoon Asunnot Oy, Suomen Omakotiliitto ry, HSY ja Työtehoseura ry.

Lisätietoja: 

Motiva Oy, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki, puh. 050 300 0119, [email protected]

Työtehoseura, tutkimuspäällikkö Minna Kuusela, puh. 044 7143 695, [email protected]

Kestävä vedenkäyttö -webinaarin esitykset 

Mainitut varhaisemmat tutkimukset: 

Etelämäki, L. 1999. Veden käyttö Suomessa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 84 s. Suomen ympäristö 305.

Wartiovaara, L. 1977. Talousveden käyttötarve ja -tottumukset. Yhdyskuntien vesi- ja ympäristöprojekti. Työtehoseura. Helsinki. 94 s. Yhdyskuntien vesi- ja ympäristötutkimus 29.

Taloyhtiön energiakirja. https://issuu.com/mediat/docs/taloyhtion_energiakirja/28

Kyselytutkimuksen tuottamia faktoja:

Taulukko 1. Vedenkulutus (n= 1 750).

nProsentti
alle 50 l/hlö/vrk1237
50 – 99 l/hlö/vrk73141,8
100 – 149 l/hlö/vrk60734,7
150 – 199 l/hlö/vrk19311
200 – 299 l/hlö/vrk704
300 l/hlö/vrk tai enemmän261,5

Hygienian hoito ja wc

Vedenkulutuksen huomattavaan vähenemiseen vuoteen 1977 verrattuna vaikuttaa vesikalusteiden vettä säästävät tekniikat. Peseytymistilojen pesuallashanojen normien mukainen virtaama on 6 litraa minuutissa. Virtamaa rajoittamalla ja vettä säästävillä uusilla hanoilla veden kulutus on 10‒30 prosenttia pienempi. Vastaajista suunnilleen joka toisella oli virtaaman rajoittimia ainakin osassa hanoja ja heistä lähes 80 % käytti niin aina tai useimmiten. Käsiä ja kasvoja pestään kyselyn mukaan keskimäärin 4,2 kertaa vuorokaudessa, mikä on pysynyt ennallaan vuoden 1999 tutkimukseen verrattuna, mutta noussut hieman vuoteen 1977 verrattuna, jolloin hanapesuja oli 3,6 kertaa vuorokaudessa.

Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 litraa minuutissa täydellä virtaamalla. Vanhat mallit kuluttivat enimmillään noin 15–18 litraa minuutissa. Virtaamaa rajoittamalla suihkun veden kulutus on vain 8‒9 litraa minuutissa. Vettä säästäviä suihkupäitä on noin 40 prosentilla vastaajista, ja heistä noin 40 prosenttia käytti niitä.

Työtehoseuran tutkimuksessa vuodelta 1977 koehenkilöiden suihkussa peseytymiseen käytetyksi ajaksi mitattiin keskimäärin 5-6 minuuttia ja Etelämäen tutkimuksessa vuonna 1999 suihkun keskimääräinen pituus oli 6 minuuttia. Tässä kyselyssä vastaajien arvioiden perusteella laskettu keskimääräinen suihkussa käyntiaika oli vajaat 4,5 minuuttia. Suihkussa käytiin 0,86 kertaa vuorokaudessa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 1998, mutta enemmän kuin vuonna 1977. Silloin käytiin suihkussa tai kylvyssä 0,6 kertaa vuorokaudessa.

Vuonna 1977 otettiin nykyistä enemmän ammekylpyjä, joka kuluttaa huomattavasti enemmän vettä kuin suihkussa käynti. Silloin 16 % kävi kylvyssä päivittäin. Tässä kyselyssä vajaassa 12 prosentissa talouksista oli kylpyamme, poreamme tai palju. Niitä käytettiin keskimäärin vain noin kerran kuukaudessa henkilöä kohden laskettuna.

Noin 80 prosenttia vastaajista kertoi, että joutuu laskemaan vettä hanasta ja suihkusta halutun veden lämpötilan saamiseksi. Suihkusta laskettiin vettä keskimäärin reilut 10 sekuntia halutun lämpötilan saamiseksi.

Kyselyn mukaan reilut kolme neljäsosaa wc-istuimista on korkeintaan 20 vuotta vanhoja. Näiden wc-istuimien veden kulutus on noin 4 litraa/kerta. Istuimissa, joissa on kaksitoiminen huuhtelu, veden kulutus on rajoitettu 4 litraan (iso tarve) ja noin 2 litraan (pieni tarve). Vanhemmat wc-istuimet, jotka kuluttavat 4-6 litraa vettä yhteen huuhtelukertaan oli 20 prosenttia Vanhoja 9-12 litraa huuhtelukerralla vettä käyttäviä wc-istuimia oli käytössä hyvin vähän.

WC-istuimen kaksitoiminen huuhtelu oli lähes kolmella neljäsosalla vastaajatalouksista. Sitä käytti reilut kaksi kolmasosaa vastaajista. Etelämäen mukaan (1999) wc huudellaan keskimäärin 5-6 kertaa vuorokaudessa, kun lasketaan mukaan sekä kotona että muualla tapahtuva wc:n käyttö. Tämän kyselyn mukaan wc:tä käytetään kotona keskimäärin vajaat neljä kertaa vuorokaudessa.

Yli 90 prosentilla oli bidee-käsisuihku. Sen käyttö vaihteli paljon talouksittain. Keskimäärin sitä käytettiin vähemmän kuin kerran vuorokaudessa.

Hampaita pestiin kyselyn mukaan kaksi kertaa päivässä, mikä on hieman useammin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Lähes 90 prosenttia pitää hanan kiinni pesun ajan.

Pyykinpesu

Kodinkoneiden energiamerkinnän myötä niiden energian ja veden kulutukset ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 1977 veden kulutus koneellista kohden oli yli 100 litraa ja vielä 1990-luvullakin lähes 90 litraa koneellista kohden. Nykyisin veden kulutus on suunnilleen 60 litraa pesukertaa kohden. Pyykinpesukerrat on pysyneet suunnilleen samana vuoden 1999 tutkimukseen verrattuna.  Pyykkiä pestään 2-3 kertaa viikossa taloutta kohden.

Pyykin käsinpesu oli vähäistä. Yli 80 prosentissa talouksista pyykkiä pestiin käsin harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan. Käsipyykki pestiin ja huuhdottiin pääosin altaissa tai vadeissa.

Keittiö

Astiapesukone on yleistynyt vuodesta 1977, jolloin astiat pestiin pääosin käsin. Kyselytalouksista noin 90 prosentilla oli astianpesukone. Astianpesukoneiden vedenkulutus on laskenut puoleen vuodesta 1999, mutta käyttökerrat ovat pysyneet samana eli astioita pestään koneellinen keskimäärin joka toinen päivä. Yllättävän moni, yli 80 prosenttia huuhteli astiat ennen konepesua ainakin joskus.

Astioita pestiin käsin hieman harvemmin kuin koneella. Käsinpesutapa vaikuttaa huomattavasti vedenkulutukseen. Noin neljännes pesi ja huuhteli astiat altaassa. Suunnilleen puolet pesi astioita altaassa ja huuhteli astioita juoksevalla vedellä. Tuhlaavinta pesutapaa, pesu ja huuhtelu juoksevalla vedellä, käytti noin neljäsosa talouksista. Tuhlaavalla pesutavalla veden kulutus on noin kolminkertainen säästävimpään pesutapaan verrattuna.

Keittiön hanojen normivirtaama on 12 litraa minuutissa. Uusilla vettä säästävillä hanoilla se on alimmillaan noin 4 litraa minuutissa. Etelämäen tutkimuksessa (1999) arvioitiin, että keittiöpyyhettä huudellaan juoksevan veden alla kaksi kertaa päivässä ja käsiä neljä kertaa päivässä. Kyselyn mukaan keittiöpyyhkeen huuhtelukerrat oli suunnilleen sama, mutta käsiä huuhdotaan keittiön hanan alla noin kolme kertaa vuorokaudessa.

Kotona juomaveden ja ruoanvalmistukseen käytetyn veden määräksi saatiin noin 3 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.

Muu kulutus

Muina merkittävinä veden kulutuskohteina mainittiin useimmin autonpesu sekä nurmikon ja pihakasvien kastelu.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
Rakenna, Remontoi, Sisuta- Digilehti

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat lukea ilmaiseksi kaikki julkaisut ja verkkosivujen sisällön.

Tulevat tapahtumat

Woodio_banneri_140x198px

 

loviisa_banneri_RRS_140x250

Rakenna-Hyvinkäälle-banneri_ok

siuntio

 

 

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.