Kodinrakentajainfo

Isännöitsijät: Taloyhtiön kattoremonttia lykätään liian usein tarpeettomasti

Isännöintiliiton julkaisema tuore Katto- ja julkisivubarometri kertoo selvästi isännöitsijöiden huolen taloyhtiöiden kattoremonttien tarpeettomasta lykkäämisestä. Samasta barometrista käy kuitenkin myös ilmi isännöitsijöiden tyytyväisyys kattoremonttien toteutukseen, silloin kun niitä päästään lopulta tekemään.

Isännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että kattoremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen. – ”Tulos ei yllätä, niin harmillista kuin se kiinteistöjen kunnossapidon, arvon säilymisen ja kasvavan korjausvelan näkökulmasta onkin”, toteaa Kattotutka Oy:n kehitysjohtaja Mikael Turtinen. Kattotutka pyrkii alan johtavana toimijana jatkuvasti lisäämään taloyhtiöpäättäjien tietoisuutta tärkeimmän julkisivun, vesikaton, kunnossapidon tärkeydestä.

Isännöintiliiton näkemyksen mukaan putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Kattotutka on aina korostanut vesikattojen ylläpidossa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jossa oikeanlaisella kattotarkastuksella, tarvepohjaisilla korjauksilla sekä säännöllisellä kattohuollolla on merkittävä rooli. Näiden pohjalta muodostuu vesikaton elinkaariajattelumalli, jossa kattoremonttia ei tehdä koskaan turhaan.

Kattoremontti onnistuu, kun lähtökohtana oikea kuntotarkastus

Katto- ja julkisivubarometrista käy selkeästi ilmi katon kuntotarkastuksen merkitys kattoremonttien päätöksenteossa. Isännöitsijöiden näkemyksen mukaan selkein syy kattoremonttihankkeiden käynnistymiselle ovat kuntotarkastuksessa tehdyt havainnot, toiseksi merkittävin syy toistuvat kattovuodot ja kolmanneksi PTS:ssä mainittu kannanotto kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta. – ”Kaikki kolme mainittua seikkaa liittyvät toisiinsa. Tarkastuksissa löydetään puutteita ja korjaustarpeita, jotka eivät ole välttämättä akuutteja. Luokittelemme korjaustarpeet kiireellisyyden mukaan PT-suunnitelmaa varten esimerkiksi seuraavien 0-5 vuoden ajalle, ja arvioon sisältyy näkemys kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta. Vastaavasti toisessa tilanteessa taas toistuvat akuutit kattovuodot johtavat siihen, että katolle teetetään kuntotarkastus”, muistuttaa kehitysjohtaja Turtinen Kattotutkalta.

Kattoremonttihankkeet käynnistyvät yleisesti varsin nopeasti sen jälkeen, kun selkeästi dokumentoidut perusteet remontin toteuttamiselle ovat olemassa ja ne esitetään taloyhtiöpäättäjille. 38% päätöksistä syntyy alle vuoden sisällä ja 78% päätöksistä alle kahden vuoden sisällä. Lisäksi 80% kattoremonttihankkeista päätetään yhtiökokouksessa ensimmäisellä esityskerralla. – ”Isännöintiliiton selvityksestä voidaan tehdä perustellusti johtopäätös, että isännöitsijöiden kannattaa aktiivisesti suositella taloyhtiöpäättäjille koulutetun kattotarkastajan tekemää kuntotarkastusta taloyhtiön vesikatolle, vaikka sellaisen teettäminen ei olekaan koskaan ilmaista. Kun päätöksenteossa on käytettävissä todellinen tilannetieto katosta, on isännöitsijän ja yhtiön hallituksen helpompaa perustella katon kunnossapidon tärkeys yhtiökokoukselle”, korostaa kehitysjohtaja Mikael Turtinen.

Toteutuneisiin kattoremonttihankkeisiin selvitykseen vastanneet isännöitsijät olivat erittäin tyytyväisiä. Hankkeet toteutuivat budjetin mukaisesti, työt tehtiin valmiiksi asti ja suunnitellussa aikataulussa, työn laatu oli hyvää ja hankkeiden suunnitteluun ja valvontaan panostettiin riittävästi. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita isännöitsijät arvioivat asteikolla 1-5 (1=eri mieltä, 5=samaa mieltä) ja kokonaistulokset olivat välillä 4,18 – 4,45.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Tarkemmin aiheesta: https://www.kattotutka.fi/fi/isannoitsijat-huolissaan-kattoremonttien-lykkaamisesta/

Kerromme mielellämme lisää Isännöintiliiton tuoreen Katto- ja julkisivubarometrin tuloksista kattoalan näkökulmasta. Voitte esittää kysymyksenne ja haastattelupyyntönne alla mainituille yhteyshenkilöille:

Mikael Turtinen                                               
kehitysjohtaja, Kattotutka Oy                           
040 354 7399                                                     
mikael.turtinen@kattotutka.fi                           

Heikki Sulkala
markkinointipäällikkö, Kattotutka Oy
040 737 1415
heikki.sulkala@kattotutka.fi

86% selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä tunsi Kattotutka Oy:n kattoremonttien yhteydestä. Isännöintiliiton tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastasi 198 isännöitsijää. Selvityksen kohteena olivat isännöitsijän viimeisimmäksi toteuttamat katto-, julkisivu-, ikkuna- ja ovi- sekä parvekeremontit. Selvityksen rahoittivat Kattotutka (katot), Balco (parvekkeet), Pihla Group (ovet ja ikkunat) ja Vahanen (suunnittelu).